Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Synonyymit
Määritelmät
Substantiivi
- (kielitiede) yleisin tapaluokka, jolla ei ole erityistä tunnistetta. Suomen kielessä indikatiivi ilmaisee toiminnan todelliseksi.
Esimerkit
- "Kudon" on kutoa-verbin indikatiivin ensimmäisen persoonan preesens.
Taivutusmuodot
| Monikko | indikatiivit | Genetiivi | indikatiivin |
| Monikon genetiivi | indikatiivien | Partitiivi | indikatiivia |
| Monikon partitiivi | indikatiiveja | Inessiivi | indikatiivissa |
| Monikon inessiivi | indikatiiveissa | Elatiivi | indikatiivista |
| Monikon elatiivi | indikatiiveista | Illatiivi | indikatiiviin |
| Monikon illatiivi | indikatiiveihin | Adessiivi | indikatiivilla |
| Monikon adessiivi | indikatiiveilla | Ablatiivi | indikatiivilta |
| Monikon ablatiivi | indikatiiveilta | Allatiivi | indikatiiville |
| Monikon allatiivi | indikatiiveille | Essiivi | indikatiivina |
| Monikon essiivi | indikatiiveina | Translatiivi | indikatiiviksi |
| Monikon translatiivi | indikatiiveiksi | Monikon instruktiivi | indikatiivein |
| Abessiivi | indikatiivitta | Monikon abessiivi | indikatiiveitta |
| Monikon akkusatiivi | indikatiivit |