| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | colocación {f} | kielitiede |
| Monikko | kollokaatiot | Genetiivi | kollokaation |
| Monikon genetiivi | kollokaatioiden | Monikon genetiivi | kollokaatioitten |
| Partitiivi | kollokaatiota | Monikon partitiivi | kollokaatioita |
| Inessiivi | kollokaatiossa | Monikon inessiivi | kollokaatioissa |
| Elatiivi | kollokaatiosta | Monikon elatiivi | kollokaatioista |
| Illatiivi | kollokaatioon | Monikon illatiivi | kollokaatioihin |
| Adessiivi | kollokaatiolla | Monikon adessiivi | kollokaatioilla |
| Ablatiivi | kollokaatiolta | Monikon ablatiivi | kollokaatioilta |
| Allatiivi | kollokaatiolle | Monikon allatiivi | kollokaatioille |
| Essiivi | kollokaationa | Monikon essiivi | kollokaatioina |
| Translatiivi | kollokaatioksi | Monikon translatiivi | kollokaatioiksi |
| Monikon instruktiivi | kollokaatioin | Abessiivi | kollokaatiotta |
| Monikon abessiivi | kollokaatioitta | Monikon akkusatiivi | kollokaatiot |