| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | algebra, matematiikka | |
| Monikko | polynomit | Genetiivi | polynomin |
| Monikon genetiivi | polynomien | Partitiivi | polynomia |
| Monikon partitiivi | polynomeja | Inessiivi | polynomissa |
| Monikon inessiivi | polynomeissa | Elatiivi | polynomista |
| Monikon elatiivi | polynomeista | Illatiivi | polynomiin |
| Monikon illatiivi | polynomeihin | Adessiivi | polynomilla |
| Monikon adessiivi | polynomeilla | Ablatiivi | polynomilta |
| Monikon ablatiivi | polynomeilta | Allatiivi | polynomille |
| Monikon allatiivi | polynomeille | Essiivi | polynomina |
| Monikon essiivi | polynomeina | Translatiivi | polynomiksi |
| Monikon translatiivi | polynomeiksi | Monikon instruktiivi | polynomein |
| Abessiivi | polynomitta | Monikon abessiivi | polynomeitta |
| Monikon akkusatiivi | polynomit |