Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈkir.pːu/
Määritelmät
Substantiivi
- jokin Siphonaptera-lahkon pieni, siivetön, sivuilta litistynyt hyönteinen, joka hyppii voimakkailla takajaloilla ja elää loisena lämminveristen karvapeitteessä imien verta
- (arkikieltä) rantakirppu, pienikokoinen avomallinen ajoneuvo
Taivutusmuodot
| Monikko | kirput | Genetiivi | kirpun |
| Monikon genetiivi | kirppujen | Partitiivi | kirppua |
| Monikon partitiivi | kirppuja | Inessiivi | kirpussa |
| Monikon inessiivi | kirpuissa | Elatiivi | kirpusta |
| Monikon elatiivi | kirpuista | Illatiivi | kirppuun |
| Monikon illatiivi | kirppuihin | Adessiivi | kirpulla |
| Monikon adessiivi | kirpuilla | Ablatiivi | kirpulta |
| Monikon ablatiivi | kirpuilta | Allatiivi | kirpulle |
| Monikon allatiivi | kirpuille | Essiivi | kirppuna |
| Monikon essiivi | kirppuina | Translatiivi | kirpuksi |
| Monikon translatiivi | kirpuiksi | Monikon instruktiivi | kirpuin |
| Abessiivi | kirputta | Monikon abessiivi | kirpuitta |
| Monikon akkusatiivi | kirput |