| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | plancton {m} |
| Monikko | planktonit | Genetiivi | planktonin |
| Monikon genetiivi | planktonien | Monikon genetiivi | planktoneiden |
| Monikon genetiivi | planktoneitten | Partitiivi | planktonia |
| Monikon partitiivi | planktoneita | Monikon partitiivi | planktoneja |
| Inessiivi | planktonissa | Monikon inessiivi | planktoneissa |
| Elatiivi | planktonista | Monikon elatiivi | planktoneista |
| Illatiivi | planktoniin | Monikon illatiivi | planktoneihin |
| Adessiivi | planktonilla | Monikon adessiivi | planktoneilla |
| Ablatiivi | planktonilta | Monikon ablatiivi | planktoneilta |
| Allatiivi | planktonille | Monikon allatiivi | planktoneille |
| Essiivi | planktonina | Monikon essiivi | planktoneina |
| Translatiivi | planktoniksi | Monikon translatiivi | planktoneiksi |
| Monikon instruktiivi | planktonein | Abessiivi | planktonitta |
| Monikon abessiivi | planktoneitta | Monikon akkusatiivi | planktonit |