Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | |
|---|---|
| 1. | affriquée {f} |
Määritelmät
Substantiivit
- (fonetiikka) yksittäinen kahden äänteen sulauma, joka alkaa klusiilina ja päättyy frikatiivina tai tremulanttina
Taivutusmuodot
| Monikko | affrikaatat | Genetiivi | affrikaatan |
| Monikon genetiivi | affrikaattojen | Partitiivi | affrikaattaa |
| Monikon partitiivi | affrikaattoja | Inessiivi | affrikaatassa |
| Monikon inessiivi | affrikaatoissa | Elatiivi | affrikaatasta |
| Monikon elatiivi | affrikaatoista | Illatiivi | affrikaattaan |
| Monikon illatiivi | affrikaattoihin | Adessiivi | affrikaatalla |
| Monikon adessiivi | affrikaatoilla | Ablatiivi | affrikaatalta |
| Monikon ablatiivi | affrikaatoilta | Allatiivi | affrikaatalle |
| Monikon allatiivi | affrikaatoille | Essiivi | affrikaattana |
| Monikon essiivi | affrikaattoina | Translatiivi | affrikaataksi |
| Monikon translatiivi | affrikaatoiksi | Monikon instruktiivi | affrikaatoin |
| Abessiivi | affrikaatatta | Monikon abessiivi | affrikaatoitta |
| Monikon akkusatiivi | affrikaatat |