| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | металлург {m} (metallurg) |
| Monikko | metallurgit | Genetiivi | metallurgin |
| Monikon genetiivi | metallurgien | Partitiivi | metallurgia |
| Monikon partitiivi | metallurgeja | Inessiivi | metallurgissa |
| Monikon inessiivi | metallurgeissa | Elatiivi | metallurgista |
| Monikon elatiivi | metallurgeista | Illatiivi | metallurgiin |
| Monikon illatiivi | metallurgeihin | Adessiivi | metallurgilla |
| Monikon adessiivi | metallurgeilla | Ablatiivi | metallurgilta |
| Monikon ablatiivi | metallurgeilta | Allatiivi | metallurgille |
| Monikon allatiivi | metallurgeille | Essiivi | metallurgina |
| Monikon essiivi | metallurgeina | Translatiivi | metallurgiksi |
| Monikon translatiivi | metallurgeiksi | Monikon instruktiivi | metallurgein |
| Abessiivi | metallurgitta | Monikon abessiivi | metallurgeitta |
| Monikon akkusatiivi | metallurgit |