| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | merenkulku | |
| 2. | merenkulku | |
| Monikko | kulkuluukut | Genetiivi | kulkuluukun |
| Monikon genetiivi | kulkuluukkujen | Partitiivi | kulkuluukkua |
| Monikon partitiivi | kulkuluukkuja | Inessiivi | kulkuluukussa |
| Monikon inessiivi | kulkuluukuissa | Elatiivi | kulkuluukusta |
| Monikon elatiivi | kulkuluukuista | Illatiivi | kulkuluukkuun |
| Monikon illatiivi | kulkuluukkuihin | Adessiivi | kulkuluukulla |
| Monikon adessiivi | kulkuluukuilla | Ablatiivi | kulkuluukulta |
| Monikon ablatiivi | kulkuluukuilta | Allatiivi | kulkuluukulle |
| Monikon allatiivi | kulkuluukuille | Essiivi | kulkuluukkuna |
| Monikon essiivi | kulkuluukkuina | Translatiivi | kulkuluukuksi |
| Monikon translatiivi | kulkuluukuiksi | Monikon instruktiivi | kulkuluukuin |
| Abessiivi | kulkuluukutta | Monikon abessiivi | kulkuluukuitta |
| Monikon akkusatiivi | kulkuluukut |