Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈruː.t̪i/
Määritelmät
Substantiivi
- mm. ammuksissa ja ilotulitteissa käytettävä räjähdyksenomaisesti palava aineseos
- (kuvaannollisesti) teho, voima
Esimerkit
- Siinä lyönnissä oli ruutia.
- Ruutisi taitaa olla märkää.
Taivutusmuodot
| Monikko | ruudit | Genetiivi | ruudin |
| Monikon genetiivi | ruutien | Partitiivi | ruutia |
| Monikon partitiivi | ruuteja | Inessiivi | ruudissa |
| Monikon inessiivi | ruudeissa | Elatiivi | ruudista |
| Monikon elatiivi | ruudeista | Illatiivi | ruutiin |
| Monikon illatiivi | ruuteihin | Adessiivi | ruudilla |
| Monikon adessiivi | ruudeilla | Ablatiivi | ruudilta |
| Monikon ablatiivi | ruudeilta | Allatiivi | ruudille |
| Monikon allatiivi | ruudeille | Essiivi | ruutina |
| Monikon essiivi | ruuteina | Translatiivi | ruudiksi |
| Monikon translatiivi | ruudeiksi | Monikon instruktiivi | ruudein |
| Abessiivi | ruuditta | Monikon abessiivi | ruudeitta |
| Monikon akkusatiivi | ruudit |