| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | monôme {m} |
| Monikko | monomit | Genetiivi | monomin |
| Monikon genetiivi | monomien | Partitiivi | monomia |
| Monikon partitiivi | monomeja | Inessiivi | monomissa |
| Monikon inessiivi | monomeissa | Elatiivi | monomista |
| Monikon elatiivi | monomeista | Illatiivi | monomiin |
| Monikon illatiivi | monomeihin | Adessiivi | monomilla |
| Monikon adessiivi | monomeilla | Ablatiivi | monomilta |
| Monikon ablatiivi | monomeilta | Allatiivi | monomille |
| Monikon allatiivi | monomeille | Essiivi | monomina |
| Monikon essiivi | monomeina | Translatiivi | monomiksi |
| Monikon translatiivi | monomeiksi | Monikon instruktiivi | monomein |
| Abessiivi | monomitta | Monikon abessiivi | monomeitta |
| Monikon akkusatiivi | monomit |