Sanakirja
Tekoälykääntäjä
KäännösKonteksti
Substantiivit
1.astronomia

Määritelmät

Substantiivit

  1. (tähtitiede) vyöhyke, jolla esiintyy säteilyä

Taivutusmuodot

MonikkosäteilyvyöhykkeetGenetiivisäteilyvyöhykkeen
Monikon genetiivisäteilyvyöhykkeidenMonikon genetiivisäteilyvyöhykkeitten
PartitiivisäteilyvyöhykettäMonikon partitiivisäteilyvyöhykkeitä
InessiivisäteilyvyöhykkeessäMonikon inessiivisäteilyvyöhykkeissä
ElatiivisäteilyvyöhykkeestäMonikon elatiivisäteilyvyöhykkeistä
IllatiivisäteilyvyöhykkeeseenMonikon illatiivisäteilyvyöhykkeisiin
Monikon illatiivisäteilyvyöhykkeihinAdessiivisäteilyvyöhykkeellä
Monikon adessiivisäteilyvyöhykkeilläAblatiivisäteilyvyöhykkeeltä
Monikon ablatiivisäteilyvyöhykkeiltäAllatiivisäteilyvyöhykkeelle
Monikon allatiivisäteilyvyöhykkeilleEssiivisäteilyvyöhykkeenä
Monikon essiivisäteilyvyöhykkeinäTranslatiivisäteilyvyöhykkeeksi
Monikon translatiivisäteilyvyöhykkeiksiMonikon instruktiivisäteilyvyöhykkein
AbessiivisäteilyvyöhykkeettäMonikon abessiivisäteilyvyöhykkeittä
Monikon akkusatiivisäteilyvyöhykkeet