Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | |
Määritelmät
Substantiivi
- kirkon torniin tai erilliseen tapuliin sijoitettu suuri metallinen soittokello, jota soitetaan mm. ennen jumalanpalveluksen alkua ja hautajaisten yhteydessä
Esimerkit
- Monissa kirkoissa on iso ja pieni kirkonkello.
Taivutusmuodot
| Monikko | kirkonkellot | Genetiivi | kirkonkellon |
| Monikon genetiivi | kirkonkellojen | Partitiivi | kirkonkelloa |
| Monikon partitiivi | kirkonkelloja | Inessiivi | kirkonkellossa |
| Monikon inessiivi | kirkonkelloissa | Elatiivi | kirkonkellosta |
| Monikon elatiivi | kirkonkelloista | Illatiivi | kirkonkelloon |
| Monikon illatiivi | kirkonkelloihin | Adessiivi | kirkonkellolla |
| Monikon adessiivi | kirkonkelloilla | Ablatiivi | kirkonkellolta |
| Monikon ablatiivi | kirkonkelloilta | Allatiivi | kirkonkellolle |
| Monikon allatiivi | kirkonkelloille | Essiivi | kirkonkellona |
| Monikon essiivi | kirkonkelloina | Translatiivi | kirkonkelloksi |
| Monikon translatiivi | kirkonkelloiksi | Monikon instruktiivi | kirkonkelloin |
| Abessiivi | kirkonkellotta | Monikon abessiivi | kirkonkelloitta |
| Monikon akkusatiivi | kirkonkellot |