Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Käännös
Substantiivit
1.

Määritelmät

Substantiivi

  1. kyky asettaa kaksi (tai useampia) asiaa järkevään suhteeseen keskenään; henkilön kyky arvioida asian tärkeyttä tai vakavuutta; henkilön kyky arvioida kuinka järkevää on reagoida liian suuresti johonkin, kyky välttää johonkin ylireagoimista, kyky välttää jonkin asian tärkeyden liioittelua (lähes poikkeuksetta kyse on liian suuresta reaktiosta suhteessa pieneen asiaan)

Esimerkit

  • Miehellä ei ollut suhteellisuudentajua sytyttäessään naisen auton palamaan eroilmoituksen jälkeen.
  • Suhteellisuudentajuun liittyy sanonta: "tehdä kärpäsestä härkänen".

Taivutusmuodot

MonikkosuhteellisuudentajutGenetiivisuhteellisuudentajun
Monikon genetiivisuhteellisuudentajujenPartitiivisuhteellisuudentajua
Monikon partitiivisuhteellisuudentajujaInessiivisuhteellisuudentajussa
Monikon inessiivisuhteellisuudentajuissaElatiivisuhteellisuudentajusta
Monikon elatiivisuhteellisuudentajuistaIllatiivisuhteellisuudentajuun
Monikon illatiivisuhteellisuudentajuihinAdessiivisuhteellisuudentajulla
Monikon adessiivisuhteellisuudentajuillaAblatiivisuhteellisuudentajulta
Monikon ablatiivisuhteellisuudentajuiltaAllatiivisuhteellisuudentajulle
Monikon allatiivisuhteellisuudentajuilleEssiivisuhteellisuudentajuna
Monikon essiivisuhteellisuudentajuinaTranslatiivisuhteellisuudentajuksi
Monikon translatiivisuhteellisuudentajuiksiMonikon instruktiivisuhteellisuudentajuin
AbessiivisuhteellisuudentajuttaMonikon abessiivisuhteellisuudentajuitta
Monikon akkusatiivisuhteellisuudentajut