Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Ääninäyte | |
|---|---|---|
| 1. |
| |
- Irrotin on sanan irrottaa yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivin imperfekti.
Taivutusmuodot
| Monikko | irrottimet | Genetiivi | irrottimen |
| Monikon genetiivi | irrottimien | Monikon genetiivi | irrotinten |
| Partitiivi | irrotinta | Monikon partitiivi | irrottimia |
| Inessiivi | irrottimessa | Monikon inessiivi | irrottimissa |
| Elatiivi | irrottimesta | Monikon elatiivi | irrottimista |
| Illatiivi | irrottimeen | Monikon illatiivi | irrottimiin |
| Adessiivi | irrottimella | Monikon adessiivi | irrottimilla |
| Ablatiivi | irrottimelta | Monikon ablatiivi | irrottimilta |
| Allatiivi | irrottimelle | Monikon allatiivi | irrottimille |
| Essiivi | irrottimena | Monikon essiivi | irrottimina |
| Translatiivi | irrottimeksi | Monikon translatiivi | irrottimiksi |
| Monikon instruktiivi | irrottimin | Abessiivi | irrottimetta |
| Monikon abessiivi | irrottimitta | Monikon akkusatiivi | irrottimet |