Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈsukuˌtutkimus/
Määritelmät
Substantiivi
- (historia) historian aputiede, jonka tutkimuskohteena ovat ihmisten väliset sukulaisuussuhteet ja sukujen historia
Taivutusmuodot
| Monikko | sukututkimukset | Genetiivi | sukututkimuksen |
| Monikon genetiivi | sukututkimusten | Monikon genetiivi | sukututkimuksien |
| Partitiivi | sukututkimusta | Monikon partitiivi | sukututkimuksia |
| Inessiivi | sukututkimuksessa | Monikon inessiivi | sukututkimuksissa |
| Elatiivi | sukututkimuksesta | Monikon elatiivi | sukututkimuksista |
| Illatiivi | sukututkimukseen | Monikon illatiivi | sukututkimuksiin |
| Adessiivi | sukututkimuksella | Monikon adessiivi | sukututkimuksilla |
| Ablatiivi | sukututkimukselta | Monikon ablatiivi | sukututkimuksilta |
| Allatiivi | sukututkimukselle | Monikon allatiivi | sukututkimuksille |
| Essiivi | sukututkimuksena | Monikon essiivi | sukututkimuksina |
| Translatiivi | sukututkimukseksi | Monikon translatiivi | sukututkimuksiksi |
| Monikon instruktiivi | sukututkimuksin | Abessiivi | sukututkimuksetta |
| Monikon abessiivi | sukututkimuksitta | Monikon akkusatiivi | sukututkimukset |