| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | церемониймейстер {m} (tseremonijmeister) |
| Monikko | seremoniamestarit | Genetiivi | seremoniamestarin |
| Monikon genetiivi | seremoniamestarien | Monikon genetiivi | seremoniamestareiden |
| Monikon genetiivi | seremoniamestareitten | Partitiivi | seremoniamestaria |
| Monikon partitiivi | seremoniamestareita | Monikon partitiivi | seremoniamestareja |
| Inessiivi | seremoniamestarissa | Monikon inessiivi | seremoniamestareissa |
| Elatiivi | seremoniamestarista | Monikon elatiivi | seremoniamestareista |
| Illatiivi | seremoniamestariin | Monikon illatiivi | seremoniamestareihin |
| Adessiivi | seremoniamestarilla | Monikon adessiivi | seremoniamestareilla |
| Ablatiivi | seremoniamestarilta | Monikon ablatiivi | seremoniamestareilta |
| Allatiivi | seremoniamestarille | Monikon allatiivi | seremoniamestareille |
| Essiivi | seremoniamestarina | Monikon essiivi | seremoniamestareina |
| Translatiivi | seremoniamestariksi | Monikon translatiivi | seremoniamestareiksi |
| Monikon instruktiivi | seremoniamestarein | Abessiivi | seremoniamestaritta |
| Monikon abessiivi | seremoniamestareitta | Monikon akkusatiivi | seremoniamestarit |