Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈɑiʋoˌlohko/
Määritelmät
Substantiivi
- (lääketiede) syvien uurteiden toisistaan erottamia isoaivojen osia: päälakilohko, otsalohko, ohimolohko ja takaraivolohko
Taivutusmuodot
| Monikko | aivolohkot | Genetiivi | aivolohkon |
| Monikon genetiivi | aivolohkojen | Partitiivi | aivolohkoa |
| Monikon partitiivi | aivolohkoja | Inessiivi | aivolohkossa |
| Monikon inessiivi | aivolohkoissa | Elatiivi | aivolohkosta |
| Monikon elatiivi | aivolohkoista | Illatiivi | aivolohkoon |
| Monikon illatiivi | aivolohkoihin | Adessiivi | aivolohkolla |
| Monikon adessiivi | aivolohkoilla | Ablatiivi | aivolohkolta |
| Monikon ablatiivi | aivolohkoilta | Allatiivi | aivolohkolle |
| Monikon allatiivi | aivolohkoille | Essiivi | aivolohkona |
| Monikon essiivi | aivolohkoina | Translatiivi | aivolohkoksi |
| Monikon translatiivi | aivolohkoiksi | Monikon instruktiivi | aivolohkoin |
| Abessiivi | aivolohkotta | Monikon abessiivi | aivolohkoitta |
| Monikon akkusatiivi | aivolohkot |