| Käännös | |
|---|---|
| 1. | ацето́н {m} |
| Monikko | asetonit | Genetiivi | asetonin |
| Monikon genetiivi | asetonien | Partitiivi | asetonia |
| Monikon partitiivi | asetoneja | Inessiivi | asetonissa |
| Monikon inessiivi | asetoneissa | Elatiivi | asetonista |
| Monikon elatiivi | asetoneista | Illatiivi | asetoniin |
| Monikon illatiivi | asetoneihin | Adessiivi | asetonilla |
| Monikon adessiivi | asetoneilla | Ablatiivi | asetonilta |
| Monikon ablatiivi | asetoneilta | Allatiivi | asetonille |
| Monikon allatiivi | asetoneille | Essiivi | asetonina |
| Monikon essiivi | asetoneina | Translatiivi | asetoniksi |
| Monikon translatiivi | asetoneiksi | Monikon instruktiivi | asetonein |
| Abessiivi | asetonitta | Monikon abessiivi | asetoneitta |
| Monikon akkusatiivi | asetonit |