Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Käännös
Substantiivit
1.

Määritelmät

Substantiivi

  1. Suomessa nykyään tilastoinnissa käytettävä maantieteellinen yksikkö, aikaisemmin aluehallinnollinen yksikkö, jota käytettiin työ- ja elinkeinoministeriön aluepoliittisen tukialuejaon perusalueena; kukin koostuu muutamasta samassa maakunnassa sijaitsevasta kunnasta

Taivutusmuodot

MonikkoseutukunnatGenetiiviseutukunnan
Monikon genetiiviseutukuntienPartitiiviseutukuntaa
Monikon partitiiviseutukuntiaInessiiviseutukunnassa
Monikon inessiiviseutukunnissaElatiiviseutukunnasta
Monikon elatiiviseutukunnistaIllatiiviseutukuntaan
Monikon illatiiviseutukuntiinAdessiiviseutukunnalla
Monikon adessiiviseutukunnillaAblatiiviseutukunnalta
Monikon ablatiiviseutukunniltaAllatiiviseutukunnalle
Monikon allatiiviseutukunnilleEssiiviseutukuntana
Monikon essiiviseutukuntinaTranslatiiviseutukunnaksi
Monikon translatiiviseutukunniksiMonikon instruktiiviseutukunnin
AbessiiviseutukunnattaMonikon abessiiviseutukunnitta
Monikon akkusatiiviseutukunnat