Sanakirja
Tekoälykääntäjä
KäännösKonteksti
Substantiivit
1.laki

Määritelmät

Substantiivi

  1. (lakitiede) aiemmin Suomen laissa tunnettu oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi ja tulla nimitetyksi valtion tai kunnan virkaan. Kansanlaisluottamuksen saattoi menettää rikoksen seurauksena.

Taivutusmuodot

MonikkokansalaisluottamuksetGenetiivikansalaisluottamuksen
Monikon genetiivikansalaisluottamustenMonikon genetiivikansalaisluottamuksien
PartitiivikansalaisluottamustaMonikon partitiivikansalaisluottamuksia
InessiivikansalaisluottamuksessaMonikon inessiivikansalaisluottamuksissa
ElatiivikansalaisluottamuksestaMonikon elatiivikansalaisluottamuksista
IllatiivikansalaisluottamukseenMonikon illatiivikansalaisluottamuksiin
AdessiivikansalaisluottamuksellaMonikon adessiivikansalaisluottamuksilla
AblatiivikansalaisluottamukseltaMonikon ablatiivikansalaisluottamuksilta
AllatiivikansalaisluottamukselleMonikon allatiivikansalaisluottamuksille
EssiivikansalaisluottamuksenaMonikon essiivikansalaisluottamuksina
TranslatiivikansalaisluottamukseksiMonikon translatiivikansalaisluottamuksiksi
Monikon instruktiivikansalaisluottamuksinAbessiivikansalaisluottamuksetta
Monikon abessiivikansalaisluottamuksittaMonikon akkusatiivikansalaisluottamukset