Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | kielitiede, fonetiikka | |
| 2. | ||
Määritelmät
Substantiivit
- äänen korkeuden vaihtelu puheessa. Suomen kielessä intonaatiolla osoitetaan esim. lauseen alkamista tai loppumista. Ns. korkokielissä erotetaan erikseen sana ja tavuintonaatio. Sellaisia ovat esimerkiksi norjan kieli ja kiinan kieli
Taivutusmuodot
| Monikko | intonaatiot | Genetiivi | intonaation |
| Monikon genetiivi | intonaatioiden | Monikon genetiivi | intonaatioitten |
| Partitiivi | intonaatiota | Monikon partitiivi | intonaatioita |
| Inessiivi | intonaatiossa | Monikon inessiivi | intonaatioissa |
| Elatiivi | intonaatiosta | Monikon elatiivi | intonaatioista |
| Illatiivi | intonaatioon | Monikon illatiivi | intonaatioihin |
| Adessiivi | intonaatiolla | Monikon adessiivi | intonaatioilla |
| Ablatiivi | intonaatiolta | Monikon ablatiivi | intonaatioilta |
| Allatiivi | intonaatiolle | Monikon allatiivi | intonaatioille |
| Essiivi | intonaationa | Monikon essiivi | intonaatioina |
| Translatiivi | intonaatioksi | Monikon translatiivi | intonaatioiksi |
| Monikon instruktiivi | intonaatioin | Abessiivi | intonaatiotta |
| Monikon abessiivi | intonaatioitta | Monikon akkusatiivi | intonaatiot |