Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Määritelmät
Substantiivi
- henkilö, joka saarnaa
- (historia, kristinusko) helluntaiherätyksessä aikaisemmin käytössä ollut virkanimike, joka vastasi nykyistä pastoria
Taivutusmuodot
| Monikko | saarnaajat | Genetiivi | saarnaajan |
| Monikon genetiivi | saarnaajien | Partitiivi | saarnaajaa |
| Monikon partitiivi | saarnaajia | Inessiivi | saarnaajassa |
| Monikon inessiivi | saarnaajissa | Elatiivi | saarnaajasta |
| Monikon elatiivi | saarnaajista | Illatiivi | saarnaajaan |
| Monikon illatiivi | saarnaajiin | Adessiivi | saarnaajalla |
| Monikon adessiivi | saarnaajilla | Ablatiivi | saarnaajalta |
| Monikon ablatiivi | saarnaajilta | Allatiivi | saarnaajalle |
| Monikon allatiivi | saarnaajille | Essiivi | saarnaajana |
| Monikon essiivi | saarnaajina | Translatiivi | saarnaajaksi |
| Monikon translatiivi | saarnaajiksi | Monikon instruktiivi | saarnaajin |
| Abessiivi | saarnaajatta | Monikon abessiivi | saarnaajitta |
| Monikon akkusatiivi | saarnaajat |