Sanakirja
Tekoälykääntäjä
KäännösKonteksti
Substantiivit
1.fonetiikka, kielitiede
2.fonetiikka

Määritelmät

Substantiivit

  1. (kielitiede, fonetiikka) kielellinen ilmiö, jossa kaksoiskonsonantillista eli vahva-asteista sanaa taivutettaessa toinen konsonantti katoaa ja sanasta tulee heikkoasteinen. Suomessa vaihtelu koskee soinnittomia klusiileita. Toisessa tapauksessa vaihtelu (laatuvaihtelu) esiintyy tilanteessa, jossa klusiili vaihtuu toiseksi äänteeksi.

Esimerkit

  • kukka kukan
  • onki ongen
  • tunti tunnin
  • Soinnilliset klusiilit säilyvät pääasiassa, muutamia poikkeuksia on toki, mutta ne ovat vain tuplaantumistapauksia:
  • ndi bändin
  • verbi verbin
  • kirurgi kirurgin
  • dubata dubbaan

Taivutusmuodot

MonikkoastevaihtelutGenetiiviastevaihtelun
Monikon genetiiviastevaihtelujenMonikon genetiiviastevaihteluiden
Monikon genetiiviastevaihteluittenPartitiiviastevaihtelua
Monikon partitiiviastevaihtelujaMonikon partitiiviastevaihteluita
InessiiviastevaihtelussaMonikon inessiiviastevaihteluissa
ElatiiviastevaihtelustaMonikon elatiiviastevaihteluista
IllatiiviastevaihteluunMonikon illatiiviastevaihteluihin
AdessiiviastevaihtelullaMonikon adessiiviastevaihteluilla
AblatiiviastevaihtelultaMonikon ablatiiviastevaihteluilta
AllatiiviastevaihtelulleMonikon allatiiviastevaihteluille
EssiiviastevaihtelunaMonikon essiiviastevaihteluina
TranslatiiviastevaihteluksiMonikon translatiiviastevaihteluiksi
Monikon instruktiiviastevaihteluinAbessiiviastevaihtelutta
Monikon abessiiviastevaihteluittaMonikon akkusatiiviastevaihtelut