Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Synonyymit
| Käännös | Konteksti | Ääninäyte | |
|---|---|---|---|
| Substantiivit | |||
| 1. |
| ||
| 2. |
| ||
| 3. | |||
| 4. | |||
| 5. | heraldiikka | ||
- Kolkka on sanan kolkkaa yksikön toisen persoonan imperatiivin preesens.
Määritelmät
Substantiivi
- kulma
- reuna-alue, reunaseutu
- (heraldiikka) vaakunan yläkulmassa sijaitseva neliönmuotoinen ala
- jalkajousen tylppäpäinen turkismetsästyksessä käytetty nuoli, vasama
- kalastuksessa käytettävä nuija
- kolkkapoika (partio)
Esimerkit
- Hän asui kaupungin kolkassa, jossa en normaalisti koskaan käynyt.
- He lived in a corner of town, which I normally never visited.
- kolkkahattu
- Vieraita saapui maailman joka kolkasta.
Taivutusmuodot
| Monikko | kolkat | Genetiivi | kolkan |
| Monikon genetiivi | kolkkien | Partitiivi | kolkkaa |
| Monikon partitiivi | kolkkia | Inessiivi | kolkassa |
| Monikon inessiivi | kolkissa | Elatiivi | kolkasta |
| Monikon elatiivi | kolkista | Illatiivi | kolkkaan |
| Monikon illatiivi | kolkkiin | Adessiivi | kolkalla |
| Monikon adessiivi | kolkilla | Ablatiivi | kolkalta |
| Monikon ablatiivi | kolkilta | Allatiivi | kolkalle |
| Monikon allatiivi | kolkille | Essiivi | kolkkana |
| Monikon essiivi | kolkkina | Translatiivi | kolkaksi |
| Monikon translatiivi | kolkiksi | Monikon instruktiivi | kolkin |
| Abessiivi | kolkatta | Monikon abessiivi | kolkitta |
| Monikon akkusatiivi | kolkat |