| Käännös | |
|---|---|
| 1. | грана́та {f} |
| Monikko | kranaatit | Genetiivi | kranaatin |
| Monikon genetiivi | kranaattien | Partitiivi | kranaattia |
| Monikon partitiivi | kranaatteja | Inessiivi | kranaatissa |
| Monikon inessiivi | kranaateissa | Elatiivi | kranaatista |
| Monikon elatiivi | kranaateista | Illatiivi | kranaattiin |
| Monikon illatiivi | kranaatteihin | Adessiivi | kranaatilla |
| Monikon adessiivi | kranaateilla | Ablatiivi | kranaatilta |
| Monikon ablatiivi | kranaateilta | Allatiivi | kranaatille |
| Monikon allatiivi | kranaateille | Essiivi | kranaattina |
| Monikon essiivi | kranaatteina | Translatiivi | kranaatiksi |
| Monikon translatiivi | kranaateiksi | Monikon instruktiivi | kranaatein |
| Abessiivi | kranaatitta | Monikon abessiivi | kranaateitta |
| Monikon akkusatiivi | kranaatit |