Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈpin.tɑ/
| Käännös | |
|---|---|
| 1. | покритие {n} |
Määritelmät
Substantiivit
- esineen tai asian näkyvä, päällimmäinen osa
- (matematiikka) kaksiulotteinen jatkuva pistejoukko
- pintarima
Esimerkit
- Pöytä pitäisi pyyhkiä, koska sen pinta on likainen.
- Veden pinta väreili kevyessä tuulessa.
- Ostin sahalta pintoja polttopuuksi.
Taivutusmuodot
| Monikko | pinnat | Genetiivi | pinnan |
| Monikon genetiivi | pintojen | Partitiivi | pintaa |
| Monikon partitiivi | pintoja | Inessiivi | pinnassa |
| Monikon inessiivi | pinnoissa | Elatiivi | pinnasta |
| Monikon elatiivi | pinnoista | Illatiivi | pintaan |
| Monikon illatiivi | pintoihin | Adessiivi | pinnalla |
| Monikon adessiivi | pinnoilla | Ablatiivi | pinnalta |
| Monikon ablatiivi | pinnoilta | Allatiivi | pinnalle |
| Monikon allatiivi | pinnoille | Essiivi | pintana |
| Monikon essiivi | pintoina | Translatiivi | pinnaksi |
| Monikon translatiivi | pinnoiksi | Monikon instruktiivi | pinnoin |
| Abessiivi | pinnatta | Monikon abessiivi | pinnoitta |
| Monikon akkusatiivi | pinnat |