| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | Pathologe {der} | lääketiede |
| Monikko | patologit | Genetiivi | patologin |
| Monikon genetiivi | patologien | Partitiivi | patologia |
| Monikon partitiivi | patologeja | Inessiivi | patologissa |
| Monikon inessiivi | patologeissa | Elatiivi | patologista |
| Monikon elatiivi | patologeista | Illatiivi | patologiin |
| Monikon illatiivi | patologeihin | Adessiivi | patologilla |
| Monikon adessiivi | patologeilla | Ablatiivi | patologilta |
| Monikon ablatiivi | patologeilta | Allatiivi | patologille |
| Monikon allatiivi | patologeille | Essiivi | patologina |
| Monikon essiivi | patologeina | Translatiivi | patologiksi |
| Monikon translatiivi | patologeiksi | Monikon instruktiivi | patologein |
| Abessiivi | patologitta | Monikon abessiivi | patologeitta |
| Monikon akkusatiivi | patologit |