Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Konteksti | Ääninäyte | |
|---|---|---|---|
| Substantiivit | |||
| 1. | eläintiede |
| |
| 2. | |||
| 3. | puhekieli | ||
- Sonni on sanan sontia yksikön toisen persoonan imperatiivin preesens.
Määritelmät
Substantiivit
- (eläintiede) koiraspuolinen nauta
- (arkikieltä, halventava) miespuolinen henkilö, joka on usein naisten kanssa seksuaalisessa kanssakäymisessä
Taivutusmuodot
| Monikko | sonnit | Genetiivi | sonnin |
| Monikon genetiivi | sonnien | Partitiivi | sonnia |
| Monikon partitiivi | sonneja | Inessiivi | sonnissa |
| Monikon inessiivi | sonneissa | Elatiivi | sonnista |
| Monikon elatiivi | sonneista | Illatiivi | sonniin |
| Monikon illatiivi | sonneihin | Adessiivi | sonnilla |
| Monikon adessiivi | sonneilla | Ablatiivi | sonnilta |
| Monikon ablatiivi | sonneilta | Allatiivi | sonnille |
| Monikon allatiivi | sonneille | Essiivi | sonnina |
| Monikon essiivi | sonneina | Translatiivi | sonniksi |
| Monikon translatiivi | sonneiksi | Monikon instruktiivi | sonnein |
| Abessiivi | sonnitta | Monikon abessiivi | sonneitta |
| Monikon akkusatiivi | sonnit |