Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Määritelmät
Substantiivi
- (oikeustiede) Valtion viranomaisen tai kansainvälisen patenttiviraston keksijälle tai keksijän oikeudenhaltijalle myöntämä määräaikainen yksinoikeus hyödyntää teollisesti käyttökelpoista ja aiemmista ratkaisuista riittävästi poikkeavaa uutta keksintöä ammatillisesti tietyn valtion alueella. Patenttioikeus on vastine siitä, että hakija kuvaa keksinnön patenttihakemuksessa niin yksityiskohtaisesti, että alan ammattimies pystyy sitä käyttämään. Patentoitua keksintöä saa siis käyttää vapaasti yksityiseen tarkoitukseen, patenttiajan päätyttyä ja/tai patentin myöntäneen valtion ulkopuolella.
Taivutusmuodot
| Monikko | patentit | Genetiivi | patentin |
| Monikon genetiivi | patenttien | Partitiivi | patenttia |
| Monikon partitiivi | patentteja | Inessiivi | patentissa |
| Monikon inessiivi | patenteissa | Elatiivi | patentista |
| Monikon elatiivi | patenteista | Illatiivi | patenttiin |
| Monikon illatiivi | patentteihin | Adessiivi | patentilla |
| Monikon adessiivi | patenteilla | Ablatiivi | patentilta |
| Monikon ablatiivi | patenteilta | Allatiivi | patentille |
| Monikon allatiivi | patenteille | Essiivi | patenttina |
| Monikon essiivi | patentteina | Translatiivi | patentiksi |
| Monikon translatiivi | patenteiksi | Monikon instruktiivi | patentein |
| Abessiivi | patentitta | Monikon abessiivi | patenteitta |
| Monikon akkusatiivi | patentit |