Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Käännös
1.

Määritelmät

Substantiivit

  1. (kemia) aine, joka koostuu kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta

Esimerkit

  • Vesi on vedyn ja hapen kemiallinen yhdiste, jossa vety- ja happimolekyylit ovat sitoutuneet toisiinsa.

Taivutusmuodot

Monikkokemialliset yhdisteetGenetiivikemiallisen yhdisteen
Monikon genetiivikemiallisten yhdisteidenMonikon genetiivikemiallisten yhdisteitten
Monikon genetiivikemiallisien yhdisteidenPartitiivikemiallista yhdistettä
Monikon partitiivikemiallisia yhdisteitäInessiivikemiallisessa yhdisteessä
Monikon inessiivikemiallisissa yhdisteissäElatiivikemiallisesta yhdisteestä
Monikon elatiivikemiallisista yhdisteistäIllatiivikemialliseen yhdisteeseen
Monikon illatiivikemiallisiin yhdisteisiinAdessiivikemiallisella yhdisteellä
Monikon adessiivikemiallisilla yhdisteilläAblatiivikemialliselta yhdisteeltä
Monikon ablatiivikemiallisilta yhdisteiltäAllatiivikemialliselle yhdisteelle
Monikon allatiivikemiallisille yhdisteilleEssiivikemiallisena yhdisteenä
Monikon essiivikemiallisina yhdisteinäTranslatiivikemialliseksi yhdisteeksi
Monikon translatiivikemiallisiksi yhdisteiksiMonikon instruktiivikemiallisin yhdistein
Abessiivikemiallisetta yhdisteettäMonikon abessiivikemiallisitta yhdisteittä
Monikon akkusatiivikemialliset yhdisteet