Sanakirja
Tekoälykääntäjä

Synonyymit

KäännösÄäninäyte
Substantiivit
1.
2.
  • Ääntäminen
3.

Määritelmät

Substantiivit

  1. (esineoikeus) itsenäinen irtain esine, joka on paikallisessa ja taloudellisessa yhteydessä pääesineeseen; pääesineeseen kohdistuva oikeustoimi, kuten panttaus, koskee myös tarpeistoesinettä, ellei ole sovittu toisin, mutta tarpeistoesine voidaan yleensä esimerkiksi ulosmitata erikseenkin

Esimerkit

  • Oikeustieteessä käytetään usein nimitystä ainesosa- ja tarpeistosuhde, mutta raja esineen ainesosien ja tarpeiston välillä on liukuva, sillä nimitykset eivät perustu lainsäädäntöön vaan oikeuskäytäntöön.

Taivutusmuodot

MonikkotarpeistoesineetGenetiivitarpeistoesineen
Monikon genetiivitarpeistoesineidenMonikon genetiivitarpeistoesineitten
PartitiivitarpeistoesinettäMonikon partitiivitarpeistoesineitä
InessiivitarpeistoesineessäMonikon inessiivitarpeistoesineissä
ElatiivitarpeistoesineestäMonikon elatiivitarpeistoesineistä
IllatiivitarpeistoesineeseenMonikon illatiivitarpeistoesineisiin
Monikon illatiivitarpeistoesineihinAdessiivitarpeistoesineellä
Monikon adessiivitarpeistoesineilläAblatiivitarpeistoesineeltä
Monikon ablatiivitarpeistoesineiltäAllatiivitarpeistoesineelle
Monikon allatiivitarpeistoesineilleEssiivitarpeistoesineenä
Monikon essiivitarpeistoesineinäTranslatiivitarpeistoesineeksi
Monikon translatiivitarpeistoesineiksiMonikon instruktiivitarpeistoesinein
AbessiivitarpeistoesineettäMonikon abessiivitarpeistoesineittä
Monikon akkusatiivitarpeistoesineet