Haettu sana löytyi näillä lähdekielillä:
Määritelmät
Substantiivi
- (esineoikeus) itsenäinen irtain esine, joka on paikallisessa ja taloudellisessa yhteydessä pääesineeseen; pääesineeseen kohdistuva oikeustoimi, kuten panttaus, koskee myös tarpeistoesinettä, ellei ole sovittu toisin, mutta tarpeistoesine voidaan yleensä esimerkiksi ulosmitata erikseenkin
Esimerkit
- Oikeustieteessä käytetään usein nimitystä ainesosa- ja tarpeistosuhde, mutta raja esineen ainesosien ja tarpeiston välillä on liukuva, sillä nimitykset eivät perustu lainsäädäntöön vaan oikeuskäytäntöön.
Taivutusmuodot