Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Ääninäyte | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | viking {m} |
|
Määritelmät
Substantiivit
- Skandinaviasta peräisin olleita kauppiaita ja sotureita n. 800–1000-luvuilla
Taivutusmuodot
| Monikko | viikingit | Genetiivi | viikingin |
| Monikon genetiivi | viikinkien | Partitiivi | viikinkiä |
| Monikon partitiivi | viikinkejä | Inessiivi | viikingissä |
| Monikon inessiivi | viikingeissä | Elatiivi | viikingistä |
| Monikon elatiivi | viikingeistä | Illatiivi | viikinkiin |
| Monikon illatiivi | viikinkeihin | Adessiivi | viikingillä |
| Monikon adessiivi | viikingeillä | Ablatiivi | viikingiltä |
| Monikon ablatiivi | viikingeiltä | Allatiivi | viikingille |
| Monikon allatiivi | viikingeille | Essiivi | viikinkinä |
| Monikon essiivi | viikinkeinä | Translatiivi | viikingiksi |
| Monikon translatiivi | viikingeiksi | Monikon instruktiivi | viikingein |
| Abessiivi | viikingittä | Monikon abessiivi | viikingeittä |
| Monikon akkusatiivi | viikingit |