Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Määritelmät
Substantiivi
- (kielitiede) oletetun ja yleensä myös tieteellisesti todistetun sukulaisuuden perusteella tehdyn jaon mukaisesti yhteen kuuluvien kielten ryhmä, kieliperhe
Taivutusmuodot
| Monikko | kielikunnat | Genetiivi | kielikunnan |
| Monikon genetiivi | kielikuntien | Partitiivi | kielikuntaa |
| Monikon partitiivi | kielikuntia | Inessiivi | kielikunnassa |
| Monikon inessiivi | kielikunnissa | Elatiivi | kielikunnasta |
| Monikon elatiivi | kielikunnista | Illatiivi | kielikuntaan |
| Monikon illatiivi | kielikuntiin | Adessiivi | kielikunnalla |
| Monikon adessiivi | kielikunnilla | Ablatiivi | kielikunnalta |
| Monikon ablatiivi | kielikunnilta | Allatiivi | kielikunnalle |
| Monikon allatiivi | kielikunnille | Essiivi | kielikuntana |
| Monikon essiivi | kielikuntina | Translatiivi | kielikunnaksi |
| Monikon translatiivi | kielikunniksi | Monikon instruktiivi | kielikunnin |
| Abessiivi | kielikunnatta | Monikon abessiivi | kielikunnitta |
| Monikon akkusatiivi | kielikunnat |