(persoonapronomini, taivutusmuoto) genetiivimuoto sanasta minä; attributiivinen muoto, joka ilmaisee puhujalle kuuluvaa olla-verbin jälkeen tai ennen sitä, tämän toimiessa attribuuttina pääsanaan kuuluu possessiivisuffiksi
(persoonapronomini, taivutusmuoto) genetiivimuoto sanasta minä; substantiivinen muoto, joka ilmaisee puhujalle kuuluvaa olla-verbin jälkeen
Esimerkit
Minun aarteeni on varastettu.
Mon trésor a été volé.
Tämä aarre on minun.
Ce trésor est à moi.
Minun oikeaan käteeni sattuu.
J’ai mal à la main droite. (pas de possessif)
Voit tulla minun kanssani.
Tu peux venir avec moi.
Minun tekemäni kakku paloi pohjaan.
Le gâteau que j’ai fait s’est noirci.
Minun on lähdettävä.
Je dois partir./ Il est nécessaire que je parte.
Minun täytyy muistaa se.
Il faut que je le souvienne.
Minun on paha olla.
Je me sens mal./ J’ai mal.
Minun tekee mieli pizzaa.
J’ai envie du pizza.
Minun mielestäni taktiikkaa on vaihdettava.
À mon avis il faut changer de tactique.
Minun täytyy nyt mennä.
Tämä on minun kynäni. (ilmaisee omistusta attribuuttina)
Tämä kynä on minun. (ilmaisee omistusta itsenäisesti)