Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈhunɑjɑ/
Määritelmät
Substantiivi
- makea ja tahmea neste, jota mesipistiäiset ja erityisesti mehiläiset tuottavat kukkien medestä ja kasvien tai kirvojen erittämästä mesikasteesta ravinnokseen. Ihminen on hyödyntänyt mehiläisten keräämää hunajaa aluksi luonnonpesistä ottamalla ja nykyisin tarhaamalla mehiläisiä.
Esimerkit
- Hunaja on luonnontuote, joka säilyy ilman säilöntäaineita.
Taivutusmuodot
| Monikko | hunajat | Genetiivi | hunajan |
| Monikon genetiivi | hunajien | Partitiivi | hunajaa |
| Monikon partitiivi | hunajia | Inessiivi | hunajassa |
| Monikon inessiivi | hunajissa | Elatiivi | hunajasta |
| Monikon elatiivi | hunajista | Illatiivi | hunajaan |
| Monikon illatiivi | hunajiin | Adessiivi | hunajalla |
| Monikon adessiivi | hunajilla | Ablatiivi | hunajalta |
| Monikon ablatiivi | hunajilta | Allatiivi | hunajalle |
| Monikon allatiivi | hunajille | Essiivi | hunajana |
| Monikon essiivi | hunajina | Translatiivi | hunajaksi |
| Monikon translatiivi | hunajiksi | Monikon instruktiivi | hunajin |
| Abessiivi | hunajatta | Monikon abessiivi | hunajitta |
| Monikon akkusatiivi | hunajat |