Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Määritelmät
Substantiivi
- (kielitiede) intransitiivinen verbi, sellainen verbi jonka toiminta ei kohdistu tunnettuun objektiin
Taivutusmuodot
| Monikko | intransitiiviverbit | Genetiivi | intransitiiviverbin |
| Monikon genetiivi | intransitiiviverbien | Partitiivi | intransitiiviverbiä |
| Monikon partitiivi | intransitiiviverbejä | Inessiivi | intransitiiviverbissä |
| Monikon inessiivi | intransitiiviverbeissä | Elatiivi | intransitiiviverbistä |
| Monikon elatiivi | intransitiiviverbeistä | Illatiivi | intransitiiviverbiin |
| Monikon illatiivi | intransitiiviverbeihin | Adessiivi | intransitiiviverbillä |
| Monikon adessiivi | intransitiiviverbeillä | Ablatiivi | intransitiiviverbiltä |
| Monikon ablatiivi | intransitiiviverbeiltä | Allatiivi | intransitiiviverbille |
| Monikon allatiivi | intransitiiviverbeille | Essiivi | intransitiiviverbinä |
| Monikon essiivi | intransitiiviverbeinä | Translatiivi | intransitiiviverbiksi |
| Monikon translatiivi | intransitiiviverbeiksi | Monikon instruktiivi | intransitiiviverbein |
| Abessiivi | intransitiiviverbittä | Monikon abessiivi | intransitiiviverbeittä |
| Monikon akkusatiivi | intransitiiviverbit |