Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Synonyymit
Määritelmät
Substantiivi
- (kielitiede) ehtotapa, tapaluokka, joka ilmaisee epävarmuutta tai ehdollisuutta. Konditionaalin pääte suomen kielessä on -isi.
Esimerkit
- 'Kutoisin' on kutoa-verbin konditionaalin yksikön ensimmäisen persoonan preesens.
Taivutusmuodot
| Monikko | konditionaalit | Genetiivi | konditionaalin |
| Monikon genetiivi | konditionaalien | Partitiivi | konditionaalia |
| Monikon partitiivi | konditionaaleja | Inessiivi | konditionaalissa |
| Monikon inessiivi | konditionaaleissa | Elatiivi | konditionaalista |
| Monikon elatiivi | konditionaaleista | Illatiivi | konditionaaliin |
| Monikon illatiivi | konditionaaleihin | Adessiivi | konditionaalilla |
| Monikon adessiivi | konditionaaleilla | Ablatiivi | konditionaalilta |
| Monikon ablatiivi | konditionaaleilta | Allatiivi | konditionaalille |
| Monikon allatiivi | konditionaaleille | Essiivi | konditionaalina |
| Monikon essiivi | konditionaaleina | Translatiivi | konditionaaliksi |
| Monikon translatiivi | konditionaaleiksi | Monikon instruktiivi | konditionaalein |
| Abessiivi | konditionaalitta | Monikon abessiivi | konditionaaleitta |
| Monikon akkusatiivi | konditionaalit |