Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Määritelmät
Substantiivi
- (oikeustiede) yhteiskunnan kaikkien oikeuslähteiden (oikeusnormien) muodostama kokonaisuus, jota oikeustiede tutkii ja systematisoi
Esimerkit
- Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säännös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
- Oikeusjärjestys on oikeustieteen opetuksessa perinteisesti jaettu kahteen päälohkoon: yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen.
Taivutusmuodot
| Monikko | oikeusjärjestykset | Genetiivi | oikeusjärjestyksen |
| Monikon genetiivi | oikeusjärjestysten | Monikon genetiivi | oikeusjärjestyksien |
| Partitiivi | oikeusjärjestystä | Monikon partitiivi | oikeusjärjestyksiä |
| Inessiivi | oikeusjärjestyksessä | Monikon inessiivi | oikeusjärjestyksissä |
| Elatiivi | oikeusjärjestyksestä | Monikon elatiivi | oikeusjärjestyksistä |
| Illatiivi | oikeusjärjestykseen | Monikon illatiivi | oikeusjärjestyksiin |
| Adessiivi | oikeusjärjestyksellä | Monikon adessiivi | oikeusjärjestyksillä |
| Ablatiivi | oikeusjärjestykseltä | Monikon ablatiivi | oikeusjärjestyksiltä |
| Allatiivi | oikeusjärjestykselle | Monikon allatiivi | oikeusjärjestyksille |
| Essiivi | oikeusjärjestyksenä | Monikon essiivi | oikeusjärjestyksinä |
| Translatiivi | oikeusjärjestykseksi | Monikon translatiivi | oikeusjärjestyksiksi |
| Monikon instruktiivi | oikeusjärjestyksin | Abessiivi | oikeusjärjestyksettä |
| Monikon abessiivi | oikeusjärjestyksittä | Monikon akkusatiivi | oikeusjärjestykset |