| Käännös | |
|---|---|
| 1. | chicot {m} |
| Monikko | uppotukit | Genetiivi | uppotukin |
| Monikon genetiivi | uppotukkien | Partitiivi | uppotukkia |
| Monikon partitiivi | uppotukkeja | Inessiivi | uppotukissa |
| Monikon inessiivi | uppotukeissa | Elatiivi | uppotukista |
| Monikon elatiivi | uppotukeista | Illatiivi | uppotukkiin |
| Monikon illatiivi | uppotukkeihin | Adessiivi | uppotukilla |
| Monikon adessiivi | uppotukeilla | Ablatiivi | uppotukilta |
| Monikon ablatiivi | uppotukeilta | Allatiivi | uppotukille |
| Monikon allatiivi | uppotukeille | Essiivi | uppotukkina |
| Monikon essiivi | uppotukkeina | Translatiivi | uppotukiksi |
| Monikon translatiivi | uppotukeiksi | Monikon instruktiivi | uppotukein |
| Abessiivi | uppotukitta | Monikon abessiivi | uppotukeitta |
| Monikon akkusatiivi | uppotukit |