| Käännös | |
|---|---|
| 1. | апендици́т {m} |
| Monikko | appendisiitit | Genetiivi | appendisiitin |
| Monikon genetiivi | appendisiittien | Partitiivi | appendisiittiä |
| Monikon partitiivi | appendisiittejä | Inessiivi | appendisiitissä |
| Monikon inessiivi | appendisiiteissä | Elatiivi | appendisiitistä |
| Monikon elatiivi | appendisiiteistä | Illatiivi | appendisiittiin |
| Monikon illatiivi | appendisiitteihin | Adessiivi | appendisiitillä |
| Monikon adessiivi | appendisiiteillä | Ablatiivi | appendisiitiltä |
| Monikon ablatiivi | appendisiiteiltä | Allatiivi | appendisiitille |
| Monikon allatiivi | appendisiiteille | Essiivi | appendisiittinä |
| Monikon essiivi | appendisiitteinä | Translatiivi | appendisiitiksi |
| Monikon translatiivi | appendisiiteiksi | Monikon instruktiivi | appendisiitein |
| Abessiivi | appendisiitittä | Monikon abessiivi | appendisiiteittä |
| Monikon akkusatiivi | appendisiitit |