Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈritɑri/
Määritelmät
Substantiivi
- (historia) aateliin kuulunut keskiaikainen raskas ratsumies
- jonkin ritarikunnan ritarin arvon saanut henkilö
Esimerkit
- Mannerheim-ristin ritari
- Prinssi Charles löi hänet Brittiläisen Imperiumin ritarikunnan ritariksi 1997.
Taivutusmuodot
| Monikko | ritarit | Genetiivi | ritarin |
| Monikon genetiivi | ritareiden | Monikon genetiivi | ritarien |
| Monikon genetiivi | ritareitten | Partitiivi | ritaria |
| Monikon partitiivi | ritareita | Monikon partitiivi | ritareja |
| Inessiivi | ritarissa | Monikon inessiivi | ritareissa |
| Elatiivi | ritarista | Monikon elatiivi | ritareista |
| Illatiivi | ritariin | Monikon illatiivi | ritareihin |
| Adessiivi | ritarilla | Monikon adessiivi | ritareilla |
| Ablatiivi | ritarilta | Monikon ablatiivi | ritareilta |
| Allatiivi | ritarille | Monikon allatiivi | ritareille |
| Essiivi | ritarina | Monikon essiivi | ritareina |
| Translatiivi | ritariksi | Monikon translatiivi | ritareiksi |
| Monikon instruktiivi | ritarein | Abessiivi | ritaritta |
| Monikon abessiivi | ritareitta | Monikon akkusatiivi | ritarit |