Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Käännös
1.

Määritelmät

Substantiivit

  1. työajan valvomiseen käytetty kortti, joka asetetaan erityiseen lukijaan töihin saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä

Taivutusmuodot

MonikkokellokortitGenetiivikellokortin
Monikon genetiivikellokorttienPartitiivikellokorttia
Monikon partitiivikellokorttejaInessiivikellokortissa
Monikon inessiivikellokorteissaElatiivikellokortista
Monikon elatiivikellokorteistaIllatiivikellokorttiin
Monikon illatiivikellokortteihinAdessiivikellokortilla
Monikon adessiivikellokorteillaAblatiivikellokortilta
Monikon ablatiivikellokorteiltaAllatiivikellokortille
Monikon allatiivikellokorteilleEssiivikellokorttina
Monikon essiivikellokortteinaTranslatiivikellokortiksi
Monikon translatiivikellokorteiksiMonikon instruktiivikellokortein
AbessiivikellokortittaMonikon abessiivikellokorteitta
Monikon akkusatiivikellokortit

Luokat