Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Käännös
Substantiivit
1.

Määritelmät

Substantiivi

  1. kevyt puku, joka ei päästä tuulta lävitseen
  2. (slangia) tavallinen kansalainen; pukeutuu stereotyyppisesti ko. pukuun ja käyttäytyy sopulimaisesti

Esimerkit

  • Miksi tuulipuku haluaa ostaa kuplahintaisen läävän neukkukuutiosta? (suomi24.fi)
  • Totta puhut, tuulipuvut matkaavat Kanarialle ja sen lisäksi vähän rohkeampi tuulipuku Thaimaaseen. (suomi24.fi)

Taivutusmuodot

MonikkotuulipuvutGenetiivituulipuvun
Monikon genetiivituulipukujenPartitiivituulipukua
Monikon partitiivituulipukujaInessiivituulipuvussa
Monikon inessiivituulipuvuissaElatiivituulipuvusta
Monikon elatiivituulipuvuistaIllatiivituulipukuun
Monikon illatiivituulipukuihinAdessiivituulipuvulla
Monikon adessiivituulipuvuillaAblatiivituulipuvulta
Monikon ablatiivituulipuvuiltaAllatiivituulipuvulle
Monikon allatiivituulipuvuilleEssiivituulipukuna
Monikon essiivituulipukuinaTranslatiivituulipuvuksi
Monikon translatiivituulipuvuiksiMonikon instruktiivituulipuvuin
AbessiivituulipuvuttaMonikon abessiivituulipuvuitta
Monikon akkusatiivituulipuvut