| Käännös | |
|---|---|
| 1. | chlorite {m} |
| Monikko | kloriitit | Genetiivi | kloriitin |
| Monikon genetiivi | kloriittien | Partitiivi | kloriittia |
| Monikon partitiivi | kloriitteja | Inessiivi | kloriitissa |
| Monikon inessiivi | kloriiteissa | Elatiivi | kloriitista |
| Monikon elatiivi | kloriiteista | Illatiivi | kloriittiin |
| Monikon illatiivi | kloriitteihin | Adessiivi | kloriitilla |
| Monikon adessiivi | kloriiteilla | Ablatiivi | kloriitilta |
| Monikon ablatiivi | kloriiteilta | Allatiivi | kloriitille |
| Monikon allatiivi | kloriiteille | Essiivi | kloriittina |
| Monikon essiivi | kloriitteina | Translatiivi | kloriitiksi |
| Monikon translatiivi | kloriiteiksi | Monikon instruktiivi | kloriitein |
| Abessiivi | kloriititta | Monikon abessiivi | kloriiteitta |
| Monikon akkusatiivi | kloriitit |