| Käännös | |
|---|---|
| 1. | многоъгълник {m} (poligon) |
| Monikko | polygonit | Genetiivi | polygonin |
| Monikon genetiivi | polygonien | Partitiivi | polygonia |
| Monikon partitiivi | polygoneja | Inessiivi | polygonissa |
| Monikon inessiivi | polygoneissa | Elatiivi | polygonista |
| Monikon elatiivi | polygoneista | Illatiivi | polygoniin |
| Monikon illatiivi | polygoneihin | Adessiivi | polygonilla |
| Monikon adessiivi | polygoneilla | Ablatiivi | polygonilta |
| Monikon ablatiivi | polygoneilta | Allatiivi | polygonille |
| Monikon allatiivi | polygoneille | Essiivi | polygonina |
| Monikon essiivi | polygoneina | Translatiivi | polygoniksi |
| Monikon translatiivi | polygoneiksi | Monikon instruktiivi | polygonein |
| Abessiivi | polygonitta | Monikon abessiivi | polygoneitta |
| Monikon akkusatiivi | polygonit |