| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | никел {m} (níkel) |
| Monikko | nikkelit | Genetiivi | nikkelin |
| Monikon genetiivi | nikkelien | Monikon genetiivi | nikkeleiden |
| Monikon genetiivi | nikkeleitten | Partitiivi | nikkeliä |
| Monikon partitiivi | nikkeleitä | Monikon partitiivi | nikkelejä |
| Inessiivi | nikkelissä | Monikon inessiivi | nikkeleissä |
| Elatiivi | nikkelistä | Monikon elatiivi | nikkeleistä |
| Illatiivi | nikkeliin | Monikon illatiivi | nikkeleihin |
| Adessiivi | nikkelillä | Monikon adessiivi | nikkeleillä |
| Ablatiivi | nikkeliltä | Monikon ablatiivi | nikkeleiltä |
| Allatiivi | nikkelille | Monikon allatiivi | nikkeleille |
| Essiivi | nikkelinä | Monikon essiivi | nikkeleinä |
| Translatiivi | nikkeliksi | Monikon translatiivi | nikkeleiksi |
| Monikon instruktiivi | nikkelein | Abessiivi | nikkelittä |
| Monikon abessiivi | nikkeleittä | Monikon akkusatiivi | nikkelit |