| Käännös | |
|---|---|
| 1. | ειδικός {m} (eidikós) |
| 2. | εμπειρογνώμονας {m} (empeirognómonas) |
| Monikko | spesialistit | Genetiivi | spesialistin |
| Monikon genetiivi | spesialistien | Partitiivi | spesialistia |
| Monikon partitiivi | spesialisteja | Inessiivi | spesialistissa |
| Monikon inessiivi | spesialisteissa | Elatiivi | spesialistista |
| Monikon elatiivi | spesialisteista | Illatiivi | spesialistiin |
| Monikon illatiivi | spesialisteihin | Adessiivi | spesialistilla |
| Monikon adessiivi | spesialisteilla | Ablatiivi | spesialistilta |
| Monikon ablatiivi | spesialisteilta | Allatiivi | spesialistille |
| Monikon allatiivi | spesialisteille | Essiivi | spesialistina |
| Monikon essiivi | spesialisteina | Translatiivi | spesialistiksi |
| Monikon translatiivi | spesialisteiksi | Monikon instruktiivi | spesialistein |
| Abessiivi | spesialistitta | Monikon abessiivi | spesialisteitta |
| Monikon akkusatiivi | spesialistit |