Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Synonyymit
| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | kielioppi | |
| 2. | kielioppi | |
Määritelmät
Substantiivi
- (kielitiede) sisätulento; paikallissijamuoto, joka ilmaisee sisään tai sisälle tulemista
Esimerkit
- Illatiivimuotoisen sanan sijapääte suomessa on -ːn (missä ː merkitsee vokaalin pidentymistä, kuten talo : taloon), -hVn (missä V merkitsee hoota edeltävän vokaalin toistoa, kuten tie : tiehen) tai -seen.
Taivutusmuodot
| Monikko | illatiivit | Genetiivi | illatiivin |
| Monikon genetiivi | illatiivien | Partitiivi | illatiivia |
| Monikon partitiivi | illatiiveja | Inessiivi | illatiivissa |
| Monikon inessiivi | illatiiveissa | Elatiivi | illatiivista |
| Monikon elatiivi | illatiiveista | Illatiivi | illatiiviin |
| Monikon illatiivi | illatiiveihin | Adessiivi | illatiivilla |
| Monikon adessiivi | illatiiveilla | Ablatiivi | illatiivilta |
| Monikon ablatiivi | illatiiveilta | Allatiivi | illatiiville |
| Monikon allatiivi | illatiiveille | Essiivi | illatiivina |
| Monikon essiivi | illatiiveina | Translatiivi | illatiiviksi |
| Monikon translatiivi | illatiiveiksi | Monikon instruktiivi | illatiivein |
| Abessiivi | illatiivitta | Monikon abessiivi | illatiiveitta |
| Monikon akkusatiivi | illatiivit |