Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | |
|---|---|
| 1. | Konvergenz {die} |
Määritelmät
Substantiivi
- yhteenkääntyminen, yhtyminen, lähentyminen
- kehitys kohti samaa loppua
- biologiassa toisilleen kaukaista sukua olevien eliöiden tai elinten samankaltaisuus
- näköakselien risteytyminen silmien edessä, kun molemmat silmät suuntautuvat samaan lähellä olevaan kohteeseen
- perintötekijöiden saaminen molemmilta vanhemmilta
- eri aistien välittämän ärsytyksen yhtyminen.
- matematiikassa suppeneminen, raja-arvon olemassaolo
- kielitieteessä yhtäläiseen lopputulokseen johtava kielten rinnakkaiskehitys
- (ilmatiede) meteorologiassa alue, jolle tuuli tuo enemmän ilmaa kuin vie siitä pois
Taivutusmuodot
| Monikko | konvergenssit | Genetiivi | konvergenssin |
| Monikon genetiivi | konvergenssien | Partitiivi | konvergenssia |
| Monikon partitiivi | konvergensseja | Inessiivi | konvergenssissa |
| Monikon inessiivi | konvergensseissa | Elatiivi | konvergenssista |
| Monikon elatiivi | konvergensseista | Illatiivi | konvergenssiin |
| Monikon illatiivi | konvergensseihin | Adessiivi | konvergenssilla |
| Monikon adessiivi | konvergensseilla | Ablatiivi | konvergenssilta |
| Monikon ablatiivi | konvergensseilta | Allatiivi | konvergenssille |
| Monikon allatiivi | konvergensseille | Essiivi | konvergenssina |
| Monikon essiivi | konvergensseina | Translatiivi | konvergenssiksi |
| Monikon translatiivi | konvergensseiksi | Monikon instruktiivi | konvergenssein |
| Abessiivi | konvergenssitta | Monikon abessiivi | konvergensseitta |
| Monikon akkusatiivi | konvergenssit |